Aineisto ja menetelmä
Kartan värit ovat korkeusmallista laskettuja rinteen kaltevuusluokkia. Ne eivät ole havaintoja maaston tämänhetkisistä olosuhteista.
Lähdeaineistot ja julkaisuresoluutio
Suomen peitto perustuu Maanmittauslaitoksen Korkeusmalli 2 m -aineistoon. Se käsitellään alkuperäisessä ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmässä ja julkaistaan kahden metrin hilassa.
Ruotsin peitto perustuu Lantmäterietin yhden metrin Markhöjdmodell DTM COG -aineistoon. Norjan peitto perustuu Kartverketin DTM 1 -aineistoon. Näiden maiden korkeudet keskiarvoistetaan ensin samaan, alkuperäiseen maastohilaan sidottuun kahden metrin ruutuun. Kaltevuus lasketaan vasta tämän vaiheen jälkeen. Ruotsin työkoordinaatisto on SWEREF 99 TM ja Norjan ETRS89 / UTM zone 33N.
Kaikki kolme kaltevuusmosaiikkia julkaistaan kahden metrin hilassa. Todellinen aukko korkean erotuskyvyn lähteessä jää läpinäkyväksi; sitä ei täytetä karkean korkeusmallin arvolla. Norjan peitto tarkoittaa manner-Norjaa, ei Huippuvuoria tai Jan Mayenia.
Miten kaltevuus lasketaan ja tallennetaan?
Kaltevuus johdetaan vierekkäisten korkeussolujen eroista Hornin menetelmällä ja ilmoitetaan asteina. 0° on tasainen pinta ja 45° tarkoittaa, että korkeus muuttuu vaakamatkan verran.
Tallennus jäljittelee aiempaa tuotantogeneraattoria: alle 15 asteen raaka-arvo jätetään pois, ja muut arvot pyöristetään alaspäin kahden asteen luokkiin kaavalla floor(kaltevuus / 2) × 2. Siksi 15,0–15,9° tallentuu arvoksi 14. Kelvolliset rasteriarvot ovat parilliset luvut 14–90; arvo 255 tarkoittaa joko loivaa kohtaa tai puuttuvaa lähdeaineistoa.
Tallennetut arvot 14, 16 ja 18 jäävät läpinäkyviksi, koska näkyvä väritys alkaa 20 asteesta. Kartta on tarkoituksella vain visuaalinen eikä tee pistekohtaisia astekyselyitä.
Näkyvät luokat ovat 20–24°, 25–29°, 30–34°, 35–39°, 40–44° ja vähintään 45°. Kauemmas loitonnettaessa jokainen yleiskuvan solu käyttää alueensa suurinta kelvollista kaltevuutta. Näin pieni jyrkkä kohta ei katoa keskiarvoon.
Ruutukoko ei ole sama asia kuin varmuus
Kahden metrin ruutukoko kertoo julkaistun rasterin hilavälin. Yksittäinen arvo ei silti kuvaa kiven, jyrkänteen, lumen tai kasvillisuuden tarkkaa pintaa. Suomen aineiston laatuluokkien korkeustarkkuus vaihtelee, ja Ruotsin sekä Norjan lähteiden keruuaika ja paikallinen laatu vaihtelevat alueittain.
Lähteen reunat, puuttuvat solut, yhden metrin aineiston keskiarvoistus ja eri keräysten yhdistäminen voivat näkyä paikallisina poikkeamina. Karttapalvelin reprojisoi kuvan selaimen Web Mercator -kartalle lähimmän arvon menetelmällä, jotta tallennettuja luokkia ei sekoiteta keskenään.
Mitä kartta ei sisällä
Kartassa ei ole ajantasaista lunta, säätä, tuulta, näkyvyyttä, jäätä, reittien kuntoa, sulkuja tai lumivyöryennustetta. Kaltevuus on yksi maaston ominaisuus, ei turvallisuusarvio. Läpinäkyvä kohta voi olla alle 20 asteen rinne tai lähdeaineiston aukko, eikä näyttökartta erottele niitä pistekyselyllä.
Päivityshistoria
28.7.2026: Kahden asteen tallennusluokat, 15 asteen raaka-arvoraja ja vain näyttöön tarkoitettu karttataso dokumentoitiin.
27.7.2026: Suomen, Ruotsin ja manner-Norjan toistettava kahden metrin aineistoputki ja lähdekuvaukset dokumentoitiin.
15.7.2026: Norjan julkaistun rasterin hilaväli korjattiin kahdeksi metriksi.
Katso myös jyrkkyyskartan käyttöopas ja varmennetut kartta-alueet.